Ihan alusta

Olen aloittanut agilityn harrastamisen Varpun kanssa ja lajin parissa on melko aktiivisesti tullut nyt puuhailtua noin seitsemän vuotta. Niihin vuosiin on mahtunut monenäköistä koulutusta ja kilpailua ja Urhon tulo kuvioihin, joten olen olettanut tietäväni lajista jotain. Mutta enpä näköjään tiedäkään. Armaksen kanssa treenatessa iso osa vanhoista opeista unohtuu ja asiat joutuu miettimään uudella tavalla. Onneksi sentään perustekniikat ja -termit on hallussa, joten en ihan ummikkona joudu räpeltämään. 


Varpun kanssa haasteena oli sen herkkyys ja Urhon vauhti tai siis sen puute ja ratakiskomainen etenemistapa, mutta niistä ei ole paljoa apua. Armaksen kanssa en ole vielä onnistunt kehittämään ongelmia, mutta jokainen treeni on vaatinut todellista keskittymistä ja asioiden pohtimista uudelta kantilta, sillä Armas on todella nopea ja irtoava, mutta ei reagoi kovinkaan pieniin vihjeisiin ohjauksessa. Edellämainituista syistä olen lähes koko ajan auttamattomasti myöhässä ja odotan ihan turhaan paikallani, sillä niin olen tottunut Urhon kanssa tekemään. Mutta kun jään odottamaan, on Armas jo mennyt ja edennyt muutaman esteen päähän tai tullut turhautuneena hyppimään vasten. Ja kun saan ajatuksen liikkumisesta yhdistettyä aivoista jalkoihin asti, lähden rynnimään ja hosumaan ja Armas lähtee mun liikkeen mukaan, eikä enää keskity esteisiin. Onneksi ollaan vasta pentukurssille, joten räpellys on (ainakin toivottavasti) sallittua. Sen olen onneksi onnistunut tekemään itselle alusta asti selväksi, että teen asioita määrätietoisesti ja järjestelmällisesti yhdellä tavalla, eikä sovella ja sähellä montaa eri opetustapaa. Hyvä minä! 


Loppuun huomio, että kelpiä ei saa väsyneeksi tunnin agilitytreeneillä ja puolen tunnin peltorälläyksellä pentukaverin kanssa. Ja toinen huomio, että kuraisella sänkipellolla juoksemisen ja painimisen jälkeen kelpie haisee aika pahalle ja on aika tahmaisen oloinen. Pitäiskö kokeilla Armaksen pesemistä ensimmäisen kerran vai odottaa vaan yötä, jolloin tuo käy varistamaasa kaikki kuivuneet kurat meidän sänkyyn, jonne se hiippailee salaa meidän nukahdettua?